Olin päivällä roudaamassa hieman omaisuuttani pahvilaatikoissa varastoon. Lämäsin oven kiinni ja varastolla huomasin, ettei minulla ollutkaan avainta mukana. Porukat olivat onneksi tulossa käymään, joten ei tarvinnut kutsua huoltomiestä. Siihen olisi kuitenkin vielä aikaa, joten piti keksiä, että mitäs nyt. Puhelin oli sentään mukana, vaikkei mitään muuta ollutkaan ja aloin soittelemaan lähellä asuville kavereille. Päivästä tuli ihan hirmuisen hauska. Sain nauttia auringosta ja hyvästä seurasta.
Eilinen vapun alku jatkui siis tänään oikein hyvissä tunnelmissa.

Muuta: tietää, että oma mesta on oikeasti koti, kun kauppareissulla tapaa aina tuttuja.

Mulla oli jotenkin kauheasti kirjoitettavaa, mutta tää jäi silti näin nöpöksi, on vaan hyvä mieli ja suloisesti ulkoilmassa oleilusta ja puuhastelusta väsynyt olo. Kevät on täällä ja ei voi olla olematta onnellinen. Kevät on tuonut mukanaan myös pakko mielteen pukeutua chikseilykenkiin ja muuhun sellaiseen.

Lisäys: Yhtä-äkkiä olen laatikoiden keskellä ja lähtö alkaa tuntua todelta.