On ollut niin kiire, etten juuri ole ehtinyt bloggailla. Pitäisi kirjoittaa pienistä sattumuksista, mutta bloggailu menee suurien linjojen kuvailuun. Mitähän merkittävää tänä aikana on tapahtunut?<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Päivänä, jona Suomi voitti Ruotsin jääkiekossa 4­─0, tutustuin suomalaiseen sosionomi-opiskelijaan ja tämän ruotsalaisiin ystäviin. Ystävyytemme alkoi siitä, että hän antoi minulle Suomen lipun, jota sitten innokkaasti heiluttelin pelin aikana ja sen jälkeen. Luulisi, että Suomen lipun kanniskelu päivänä, jona Ruotsi jäi mitaleitta MM-kisoissa, ei olisi kaikkein paras tapa hankkia ruotsalaisia kavereita, mutta niin vaan kaikki tulivat hyvillä mielin meille juttelemaan. Pitäisi aina muistaa, ettei jääkiekko juuri ruotsalaisia kiinnosta, varsinkin kun samaan aikaan on meneillään jotain kiinnostavampaa: jalkapallo.

 

Eräs kilpailu, jonka suosiota on miltei mahdoton käsittää, vaikka itsekin kilpailut tuijotan läpi joka vuosi, on kuitenkin ruotsalaisten mieleen: Euroviisut. Semifinaalit on nyt seurattu ja finaali katsotaan yhdessä käytäväkavereiden kanssa. Nämä ovat jo monet kerrat kysyneet, katsonhan kisat heidän kanssaan. Tottahan toki. Ja vaikken Suomen kisakappaleesta pidäkään, luulen, että tästä tulee vuosi, jona Suomi voittaa Ruotsin sekä jääkiekossa että euroviisuissa. Tosin molemmissa menestys muuten ei nouse kovin korkeaksi.

 

Pitäisikö kirjoittaa jotain töistäkin? Eilen oli muutto. Ei mikään suureellinen muutto, mutta muutto huoneesta toiseen. Jo kotoisaksi käynyt työhuoneeni, (jossa oli toki muitakin,) menee remonttiin ja nyt meitä on kolme ihmistä tungettuna huoneeseen, johon mahtuu juuri ja juuri kolme pöytää. Mutta ei pidä valittaa, hyvä kai kun harjoittelijalle löytyy edes se pöytä ja jokin kolo sille.

 

Tänään on taas perjantai. Viikot vierivät uskomattoman nopeasti.

 

Jag har ont i halsen samt ont om pengar.