eli pikakelaus takaisin lauantain pride-paraatiin.

Se oli hieno tapahtuma. Jossain sanottiin joskus (oonpa hyvä referoimaan), että hbt-väkeä ei ole yhteiskunnassa vielä hyväksytty muuten kuin pelleinä (ajattellaanpa vaikka homoja tv-sarjoissa), kuten ensin monet muutkin vähemmistöryhmät.Pelkäsin, että pridekin on sellainen, että on se nyt vaan niin hauskaa kun miehet ovat naisten vaatteissa tai joku kaljamahainen ukko nahkahousuissa. Mutta se oli hieno ja iloisenkoskettava tapahtuma.

Erityisesti mieleen jäi gay-poliisit, ylpeät vanhemmat ja eräs suomenlipulla varustettu suloinen nainen, jolla on kädessään kyltti: minäkin tulin kaapista tänään. Hän hymyili mulle ja mä hymyilin sille. tai sitten se meni toisin päin. Tsemppiä sinne. Ja se että kaikki oli niin onnessaan. Ja se pikkupoika mun vieressä paraatiyleisössä, joka kyseli kaikkea ja jonka äidillä oli jotenkin todella mahtavia vastauksia.