Viikonloppuna oli aivan kesä. Olin ulkona oikeastaan kokopäiväisesti. Perjantaina vähän suretti, kun kaikki ihmiset oli piknikeeraamassa ystävien ja kultien kanssa ja itse vaan kipsutteli pitkin poikin melko väsyneenä. Lauantaina ihana sää ja pilvetön taivas jo veivät mielenkin mukanaan korkeuksiin.

Lauantaina sai nauttia paikallisten opiskelijoiden karnevaalikulkuuesta, jonne oli rakennettu vaikka minkälaista asetelmaa ja vempainta. Osalla oli ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä kantaa ottavia rakennelmia rekkojen lavoilla ja jotkut olivat vain rakentaneet erilaisia kummallisia liikkuvia vempaimia. Kaupunki oli täynnä auringosta ja viihdyttävästä tapahtumasta nauttivaa kansaa. Törmäsin sattumalta jopa tyttöön, jonka olin tavannut torstaina. Liitänpä tähän nyt vaikka yhden kuvan niin saatte jotain tuntumaa tapahtumaan.

Sunnuntaina olin muutaman samassa talossa asuvan opiskelijan kanssa skärgårdenissa. Kuljettiin t-banalla, bussilla ja laivalla ja matkihin meni aikaa, mutta oli se sen vaivan arvoista. Det var väldigt ljuvligt. Paikka oli tajuttoman kaunis ja oli oikein rentouttavaa. Nyt syön mansikoita. Eivät yhtä hyviä kuin suomalaiset, mutta makeelta maistaa. Kesä.

Sitten vielä sellainen asia, josta piti jo aiemmin puhua, mutta nyt sain asiaan mielipiteen latvialaiselta vaihtariltakin. Olin aluksi aivan innoissani siitä, miten hyvin täältä löytää luomua jne. Ruotsalaisten kuuluisa ekologisuus alkaa kuitenkin tuntua kovin päälleliimatulta. Ihan kuin kukaan ei oikeasti miettisi näitä asioita. Kaikki on okei kun sinne tänne on limailtu ympäristömerkkejä. Kaupoissa myydään kuitenkin kauheasti yksittäinpakattua take away -safka, enkä ole kenenkään vielä nähnyt käytttävän kauppakassia. Tiskit kaikki tässä talossa ainakin kaikki tiskaavat juoksevan veden alla. Ja niin edelleen. Ekologisuus tuntuu samanlaiselta kuin tyylikkyys. Kaikki tekevät samanlailla kuin kaikki muutkin ja kukaan ei tunnu oikein ajattelvan itsenäisesti.