Mun käytävässä olisi hyödyllisempä osata kiinaa kuin ruotsia, tai edes intiaa. Täällä asuu tällä hetkellä joukko kiinalaisia poikia, pari intialaista poikaa ja yksi japanilainen tyttö. Ja minä olen se ruotsalainen. Tänään kyllä tein selväksi, etten ole ruotsalainen, kun muut selittivät minulle siitä, miten kummallisia me ruotsalaiset olemme.

Kun selvisi, että olenkin Suomesta, minulta kysyttiin käynkö siellä joka viikonloppu, kun se on kerta niin lähellä. Joo, varmasti. Tähän liittyi myös otsikon kysymys. Selitin, että menen kyllä käymään, kesän aikana, kun mun serkulla on häät. Pitäisköhän munkin vaan pistää joku päivä kalenteriin.

 

Aamulla ostin purkkaa joka maksoi 10 kruunua (ei saisi kun rahat on tiukilla ostaa edes purkkaa, det är inte så nödvändigt). Myyjä sanoi vain, että yksi kultakolikko tai kasa hopeisia. Aika hauskaa. Oikeesti mua piristää tollaset hassut kassat.

Töissä olen saanut oman huoneen. Lite lyx.

Ja pitikö mennä lupaamaan siitä juhannuksestakin jotain kertoa. Siitä on jo niin kauan. Tosin jalat on vieläkin ihan mustelmilla ja muilla ruhjeilla jalkapallosta. Illan matsia emme silloin katsoneet, vaan pelasimme ihan itse. Kotiin ajaessa t-banassa oli kyllä paljon iloisia turkkilaisia. Eilisen jälkeen eivät olleetkaan sitten niin iloisia. Musta ois ollut ihan hauskaa, jos Turkki ois voittanut Saksan. Olin kaverin kavereitten juhlissa. Syötiin middagia ulkona pihalla oikeen pöytien ja tuolien ja posliiniastioitten kera. Tulimme kaverin kanssa valmiiksi katettuun pöytään ja mut kysyivät haluatteko syödä.
Minä siihen: Jag äter typ ingenting.
Dom andra: hehee
Kaveri: Hon är vegan (kirjoittajan kommentti: en nyt ihan, mut sit oon viel allerginen miljoonalle asialle)
Dom andra: vi har ju frön.
Niistä siemenistä riittikin sitten iloa pitkäksi aikaa, vaikka sieltä löytyikin muutakin syömiskelpoista.

Iltaan kuului siis syömistä ja laulua ja kisailua ja laulukisailua ja jalkapalloa ja sellaista. Puhumista suomalaisten ja ruotsalaisten juhlaperinteiden eroavaisuuksista. Paikka oli kuin suoraan Jane Austen  -leffasta.

Minnet. Jag har tappast mitt minne. Är jag svensk eller finne. Kommer inte ihåg. oli kovassa suosiossa. Lähdin juhliin, vaikka tai koska iski kaamea koti-ikävä juuri vappuaattoaamuna.  Kuuntelin silloin Helsinkiä, vaikken Helsingistä olekaan.

Ai niin. Tänään olin Tukholman stadsbibliotekissä, observatorionmäen vieressä. Taivaallinen paikka. pyöreä talo seinät tynnänsä kirjahyllyjä. Ihanaa. Hankin kirjastokortinkin vihdoin sitten. Viikonloppuna olin Suomen vierailijoiden kanssa Djurgårdenissa. Sielläkin oli niin kaunista. Sellainen "pieni" eikä varmasti lainkaan kallis huvila siellä olisi pikkuisen ihana. Näyttivät ihan huvikummuilta kaikki sokkeloisine puutarhoineen. Joka paikassa tuoksui, siltä kuin kaikki olisivat keittäneet vadelmamehua. Mikähän koristepensas mahtaa tuokua vadelmalle.

Rakastan Tukholmaa.

Musiikki. Musiikki. Musiikki. Musiikki. Musiikki.
Tuli vaan vielä tän sekavan tekstin loppuun tällanen epärationaalinen linkitysinto.